Katulapsi

Venäläinen tyttö nimeltä Galina oli paennut kotoaan, koska vanhemmat ryyppäsivät ja hakkasivat ja oli muutenkin turvatonta kotona elää. Galinalla ei ollut rahaa mutta hän matkusti Petroskoista tavarajunalla Pietariin siten että piileskeli jonkun tavaran sisällä. Galina oli vasta 7-vuotias, mutta silti hyvin etevä ja piileskeli tavarajunan tavaran seassa ja heti kun juna Pietarissa pysähtyi, Galina hyppäsi pois ennen kun kukaan tuli tavaroitaan hakemaan.


Galina oli yksinäinen ja onneton, mutta hän luotti siihen, että Jumala pitää hänestä huolen. Galina oli kuullut Jumalasta naapurin tädiltä, joka oli uskova. Naapurin täti oli pitänyt hyvää huolta Galinasta ja hoitanut Galinaa jos siitä lähtien kun Galina oli vauva. Naapurin täti oli myös sanonut, että missä koskaan oletkin, muista aina se, että Jumala pitää sinusta huolen. Galinalla oli lapsenusko ja hän oli pieni vielä ja sellaisenaan Jumalalle kelpaava. Galina ei pelännyt edes vaarallisia ihmisiä ja tilanteita joita isossa kaupungissa voi vastaan tulla koska hän luotti Jumalaan.


Galina ikävöi naapurin tätiä ja hän hieman myös itki. Naapurin tädistä kaikki ei olleet pitäneet, koska naapurin täti oli erikoinen ja Galina oli kuullut että naapurin tädilä on asperger ja mielenterveysongelmia yms ja että naapurin täti on häirinnyt joitakin ihmisiä. Joidenkin kommentti tuosta naapurin tädistä oli "kuka nyt tuollaisen luottaa lastensa lähelle!" Galina oli silloin suuttunut ja huutanut "Itse olette hulluja! Minä en teidän lähelle tulis ainakaan!" ja sylkäisi niitä ihmisiä päin ja kun ihmiset meinasivat antaa Galinalle ympäri korvia niin Galina osasi juosta ketterästi karkuun eikä kukaan saanut kiinni.



Galina oli käynyt koulua jo vuoden, oli aloittanut sen 6-vuotiaana ja oli nyt 7v. Galina osasi lukea ja kirjoittaa. Nyt Galina oli yksin vieraassa kaupungissa. Hän itkeä tirautti kun oli ikävä naapurin tätiä ja sitä kun naapurin täti otti hänet aina syliin ja halasi ja kun naapurin täti paistoi hyviä lettuja ja kun naapurin tätilä oli aina aikaa leikkiä Galinan kanssa ja kuunnella Galinan juttuja sekä laittaa Galinalle hyvää ruokaa jos Galinalla on nälkä ja usein Galina meni yökyläänkin naapurin tädin luokse.


Naapurin täti oli joskus vähän pöhkö. Naapurin täti tiesi jonkun keski-ikäisen rouvan joka asui Amerikassa ja jonka kuvia oli netissä nähnyt, olipa nähnyt lapsuuskuvankin jossa kyseinen rouva oli kuusivuotiaana istunut äitinsä sylissä ja oli näyttänyt täsmälleen samalta kuin Galina näyttää ja silmien katsekin oli ollut sama. Niin, silmien katse. Monet sanoivat että Galinalla on oudot silmät ja kummallinen katse ja että Galina tuijottaa. Galinaa oli koulussa haukuttu sen perusteella kun on oudon näköinen katse, oli sanottu, että Galina on aave ja että Galina näyttää kummitukselta ja varsinkin pojat olivat huudelleet "Galina on aave!" ja että "Apua, kummitus tulee!" koska Galina oli kuulemma kummituksen näköinen. Mutta haukkumnen oli loppunut kun Galina oli sanonut, että naapurin täti tietää tädin joka on päässyt Amerikkaan asti ja joka näytti kyllä lapsena samalta kuin Galina mutta on ihan järkevä ihminen kuitenkin ja päässyt elämässään pitkälle ja jonka ukki oli kuuluisa taidemaalari. Galina käytti sanoja joita oli kuullut naapurin tädin käyttävän ja se hiljensi kiusaajat ja sen jälkeen koulussa Galina oli saanut olla rauhassa.



Galina oli reipas ja sanavalmis lapsi, joka osasi pitää puolensa ja muutenkin tuli toimeen kaikkien kanssa ja joku joskus ilkkui oudon näköisen katseen vuoksi mutta Galina osasi semmoiset hiljentää. Opettaja kehui Galinaa reippaaksi ja sanavalmiiksi sekä rohkeaksi tytöksi joka ei juurikaan ujostellut ketään. Mutta nyt, Galina oli kaukana kaikesta. Ei opettajaa eikä naapurin tätiä eikä koulukavereita lähimaillakaan. Oli jo myöhä ja Galinaa väsytti. Galina löysi jonkun rakenuksen jonka pihassa oli roskikset. Galina kiipesi roskikseen ja laittoi kannen kiinni ja alkoi nukkua siellä jätesäkkien seassa.