Kun tultiin Suomeen, oli maa valkoinen ja oli tullut talvi. Elettiin joulukuun ensimmäisiä päiviä ja 8-vuotias Galina oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Koirat haettii hoitolasta ja ilosina koirat tulivat hyppimään ja nuolemaan Galinaa ja Galina ihasteli että onpas ihania koiria ja oli iloinen siitä kun saa oman perheen ja vieläpä kaksi koiraakin kaupan päälle! Kun ajettiin autolla sitten kotiin niin Galinan mielestä kotona näytti kivalta ja siellä Galina sai oman huoneenkin ja voi että miten hän oli onnellinen! Galina sai myös hyvää uuden äitinsä tekemää ruokaa ja uuden isän kanssa hän pelasi syönnin jälkeen Skibpoa.
Sitten lähdettiin myös koiria lenkittämään ja Galina sai taluttaa toista koirista. Galina oli ihan onessaan ja hymyili ja lauleskeli kulkiessaan kun koiria ulkoilutettiin ja Galina hymyili leveästi. Galina oli ikionnellinen kun on saanut perheen. Illalla piti mennä ajoissa nukumaan koska huomenna on koulua. Koulu sijaitsi parinkymmenen kilometrin päässä kaupungissa ja se on suomalaisvenäläinen koulu. Siellä oli sekä suomalaisia että venäläisiä lapsia ja kouluun Galina kulki uuden isänsä kyydillä.
Galinasta koulu vaikutti mukavalta ja se oli ihanaa kun siellä oli muitakin venäjää puhuvia lapsia joten Galina ei ollut ainut venäjän puhuja luokassaan. Galina ei osanut vielä lainkaan Suomea mutta koulussa oli tarkoitus opettaa Suomen kieltä lapsille jotka eivät osaa vielä suomea ja Galina kuuli päivittäin myös suomenkielistä puhetta ja oppi nopeasti ,muutamassa viikossa jo jotenkuten puhumaan suomeakin.
Sitä mukaan kun Galina oppi Suomea niin sitä mukaan myös uudet vanhemmat alkoivat venäjän sijasta puhua hänelle myös suomea. Galinan nimi muutettiin ja Galinan nimeksi tuli Kaisla. Kaisla tottui uuteen nimeensä ja hän puhui kohta suomea siinä kuin venäjääkin, koska lapsi oppii nopeasti uuden kielen uudessa kotimaassaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.